14

Pojalla tuli 14 kuukautta täyteen juhannusaattona. Taas täytyy muistella mitä viime viikkoina on tapahtunut ja luntata vanhasta 13 kirjoituksesta mikä silloin oli uutta.

Suurin juttu on tietysti ollut käveleminen. Aivan kuten isänsä, poika lähti kunnolla liikkelle viikkoa vaille 14 kk päiväänsä. Kävelyn kehittyminen on ollut huimaa. Päivä päivältä etäisyydet tuplataan ja kolmantena päivänä poika jo käveli ja joi nokkamukista samalla. Neljäntenä hän liikkui ulkonakin sujuvasti kengät jalassa niin asfaltilla kuin soralla. Nyt kun kävelyä on reilu viikko takana hänen tahtinsa jo kiihtyy ja kohta näemmekin varmasti jo juoksuaskelia…

Yhtenä iltana minun viimeisten joogatuntien aikana kuunvaihteessa poika oppi taputtamaan. Hän taputtaa milloin mistäkin syystä, mutta takuuvarmasti jos laulaa “klappa, klappa händerna”. Kiipeily on nyt alkanut todenteolla. WC-pöntön päälle hän on jo päässyt ja parvekesohvan rahille. Sisällä sohva on niin korkea, että siihen menee vielä aikaa. Syöttötuolin turvaremmit on juoduttu ottamaan käyttöön, sillä poikaa nousee nykyään seisomaan tuolissa tai kiipeää pöydälle.

Ennen ylläytyshäiden jatkoja poika sai ensimmäisen hiustenleikkuunsa. Niskahiukset olivat kasvaneet niin pitkiksi että tarttuivat ruokalappuun ikävästi ja otsis tuli silmille. Vaati hieman luovuutta ja nopeutta siistiä ylivilkkaan asiakkaan hiukset. Saksilla ja koneella sain kuitenkin melko siistin tukan aikaiseksi. Pojan ilme muuttui kertaheitolla. Ei todellakaan mikään vauva enää vaan pikkupoikahan sieltä tuli esille.

Poika on kova toistelemaan varsinkin isänsä hokemia sanoja. Juhannuksena kuultiin kuulemma herkkupaloja ja hattu. Minä taas sain kuulla sanan blomma. Lamppaa hän hokee onnessaan edelleen joka kerta kun näkee lampun ja där kun hän ojentaa meille esineitä. Vähemmän ylpeyttä herättävä on kakka ja kerran kuultu kakkaa lumella.

Yhtenä biitsipäivänä poika “haukkui” kun näki koiran. Näköjään kirjojen lukeminen ja naapureiden koirien bongaaminen parvekkeelta on tuottanut tulosta. Viikonloppuna haukkuminen laajeni myös lokkeihin sekä lampaisiin ja eilen hän yritti matkia variksen ääntä.

Askarelaatikon pyöreä palikka on löytänyt perille täysin ilman apua muutamia kertoja. Pojan hermot eivät vaan kestä treenaamista kovin kauan ja hän hermostuu melko nopeasti jos palikat eivät osu oikein. Muutenkin leikit kuten kansi takaisin purkin päälle tms. ovat suosittuja tällä hetkellä. Tietysti kaikki kielletty kiinnostaa myös, joten minusta tuntuu että päivät kuluvat nej, nej man får inte mantraa hokien. Toistaiseksi poika ei ole ymmärtävinään kieltojen merkitystä, mutta ehkä jonain päivänä sekin on mahdollista, onhan!!?

20130625-144704.jpgDagens: Hattu Topman (kuulemma kummisedän vanha), body American Apparel

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s