Monthly Archives: September 2013

Se on täällä nyt!

Muistatteko kun lauma japanilaisia vieraili elokuussa kopplanilla? He kävivät tutustumassa muutamaan erilaiseen mökkiin (perinteinen, moderni ja kuuluisan arkkitehdin suunnittelema) Suomessa ja tekivät juttua mökkikulttuuristamme. Jutun idea oli kertoa mitä suomalaisesta mökkiulttuurista voisi viedä mukanaan Japaniin.

Juttu julkaistiin syyskuun Discover Japan lehdessä ja eilen saimme viimein oman kappaleemme postissa! Eihän tekstistä ymmärrä mitään, mutta kuvista ja layoutista voi päätellä jotain. Meidän mökki ja koko meidän jengi pääsi mukaan kahdella kuvalla. Jallukahvitteluhetki oli toinen niistä. Kaverimme lupasi käännöksen jutusta, joten palailen sisältöön liittyen möyhemmin!

SONY DSC

Advertisements

Kesäkirput

Sienestämisestä tuli mieleen, että olen unohtanut esitellä kesän kirpparilöytöjä. Kirpparilla kiertäminenhän muistuttaa vähän sienestystä. Pitää olla kärsivällisyyttä ja hyvä silmä bongatakseen hyvä löytöjä vaatemassoista. Kyykkimään joutuu myös.

Kesän aikana ei tullut käytyä kuin muutaman kerran kirppareilla. Heinäkuussa kauppa tuntuu pysähtyvän kokonaan; ei ole myyjiä eikä myöskään asiakkaita. Tässä kesän löydöt Olarin Nella ja Nutusta ja Tapiolan uudelta itsepalvelukirppikseltä Toinen Kierros.

IMG_4196

Nella ja Nuttu
Po.P.in t-paita ja hauska luukkukirja jossa etsitään Mollyn pandaa femmalla.

IMG_4198

Toinen Kierros
Lindexin body, Benettonin huppari, Niken tennarit, Cientan tossut ja Ralph Laurenin t-paita yhteensä vaivaiset 12 euroa.

IMG_4449

Nella ja Nuttu
KappAhlin ja Name It:in bodeja kuudella eurolla.

Kiss, kiss

Kävin lauantaina hakemassa Hamaxin Kiss pöyränistuimen poistohintaan lähi-Anttilasta. Vanha muskarikaveri oli jo ajat sitten maininnut löydöstään, mutta en silloin älynnyt lähteä katsomaan olisiko superedullisia istuimia ollut enemmänkin.

Onneksi joku mainosti Espoonlahden facebook kirpparilla nähneensä vielä pari istuinta myynnissä viime viikolla ja meillä kävi tuuri ja saimme omamme. Parempi myöhään, kuin ei koskaan.

Poika innostui pyöräilystä heti. Kypärän sai laittaa päähän ja hän halusi päästä istuimeen ennenkuin se edes oli kunnolla asennettu. Ihmettelin vähän miksi hän koko ajan hokee “kop, kop” kun kävimme koeajelulla. Syy selvisi kun mainitsin miehelleni asiasta. Pojat ovat koputelleet hänen kypäräänsä (joka myös sattuu olemaan vihreä) ahkerasti eteisessä koko kesän ajan…

IMG_2822

Koeajelu jäi toistaiseksi ainoaksi pyöräretkeksi sillä pyöräni takakumi oli seuraavana aamuna tyhjä. Kunhan paikkaus onnistuu pääsemme toivon mukaan uudelle retkelle ennen lunta ja pakkasia…

Sieniapajilla

Me rakastamme sieniä. Kanttarelleja, suppiksia, tatteja ja rouskuja. Ennen pojan syntymää kävimme syksyisin joka viikonloppu ja myös arki-iltaisin sienestämässä niin kauan kuin päivänvaloa riitti. Pakkanen oli ladattu sienillä aina vuodeksi eteenpäin.

Viime syksynä emme olleet Suomessa, enkä usko että muutenkaan olisimme lähteneet sieneen  alle puolivuotiaan kanssa. Mutta nyt kokeilimme yhteistä metsäretkeä ja sehän toimi! Ainakin vajaan tunnin verran.

IMG_5307

Kesti puolisen tuntia löytää vanhoille (kummisedän) sieniapajille, sillä Kirkkonummelle asti kulkeva moottoritie on muuttanut pääsyä alueelle. Perille päästyämme nostimme pojan Manducaan ja lähdimme liikkeelle. Kolmessavartissa saimme kerättyä viitisen litraa suppiksia ja pojat bongasivat ison hirven. Tai hauvan, jos pojalta kysytään. Viisi litraa ei riitä mihinkään, joten toivotaan ettei viikonloppuna sada ja pääsemme apajille taas!

suppis

 

Vielä tarkenee

Uskokaa tai älkää, tänään oli rantsupäivä! Ei ehkä ihan samanlainen kuin kesällä, mutta kuitenkin. Suuntasimme muskarin jälkeen leikkimään rannalle ja lounaalle Café Mellsteniin.

Rannalla on liukumäki, keinut, kiipeilyteline ja luonnollisesti hiekkaa. Lapsille riitti siis puuhaa ja me äidit yritimme pysyä lämpiminä. Merimaisema oli todella kaunis ja ilma ihanan raikas (+9). Vähän väliä saimme ihmetellä kun joku rohkea kävi uimassa.

IMG_5315

Kahvila oli oikein viihtyisä ja mahduimme hyvin kolmen pienen kanssa syömään. Lounaslistalla oli kasviskeittoa ja pasta carbonaraa. Lisäksi yksinkertainen, mutta hyvä salaattipöytä. Mieluummin sitä tällaisessa “kotiruoka” paikassa syö, kuin maksaa Ompun ketjuruokaloiden prosessoidusta ruoasta. Valitettavasti kahvila on enää syyskuun lopun auki arkisin, viikonloppuisin vähän pitempään.

IMG_5317

Aamutreffit Ompussa

Treffasimme eilen aamulla naapuritytön ja hänen äitinsä kanssa ja suuntasimme Omppuun. Outoa olla liikkeellä ennenkuin liikkeet avaavat ovensa. Aikaisissa herätyksissä on näköjään puolensa. Miksi Omppuun saatatte ihmetellä..? No koska oli avajaiset.

Eilen Iso Omena sai siis kovasti kaipaamansa lastenvaateliikkeen, kun Skidi avasi ovensa. Skidi myy pääosin ruotsalaista Villervallaa sekä Molo Kidsiä ja Elodie Detailsia. Ompussa ei vähään aikaan ole ollut yhtään lastenvaate tai -tarvikeliikettä, joten kysyntää varmasti on. Marketeissa on tietysti oma tarjontansa, mutta on kiva päästä hipelöimän netissä tutuksi tulleita brändejä oikeasti.

Odotimme pari minuuttia vaille kymmenen ovien ulkopuolella muutaman muun äiti-lapsi duon kanssa. Mitään erityistä ei ollut tarkoitus ostaa, mutta löysinpä kuitenkin alerekistä pojalle neuletakkimaisen trikoopaidan ja lapasia. Naapurintyttö sai samanlaisen, mutta limenvihreänä. Meillä ei ole ennen ollut Villervallan vaatteita, joten on mielenkiintoista nähdä miten ne kestävät käyttöä. Kaikki uutuustuotteet olivat -20%.

Skidin jälkeen kävimme leikkimässä Kirjasto Omenan satuhuoneessa, haimme tarjousvaippoja ja kylkiäis-Legot Mammuttimarkkinoilta ja suuntasimme sen jälkeen lounaalle. Mukava aamupäivä kivassa seurassa!

skidi

 

Pikkuinen moka vain

Kerrotaanpa teille minun eilisestä huippuhetkestä. Lähdimme aamulla käymään autolla kaupassa ja tein isot ostokset viikonloppua varten. Poika viihtyi hyvin auto-ostoskärryissä ja kaikki sujui loistavasti. Kunnes pääsimme kaupan ulko-ovelle ja taivas repesi. Vettä tuli kuin ämpäristä kaatamalla. Emme voineet jäädä pitkäksi aikaa odottamaan sateen loppumista sillä pojan lounas- ja päikkäriaika lähestyi. Autolle piti juosta ja kyllähän me tietenkiin kastuimme. Ei siinä mitään. Ajoin kotiin ja kärräsin pojan ja ruokakassit kotiovelle.

Kotioven edessä alan kaivamaan laukkua toteakseni, että nyt avaimet on jääneet kotiin. F**k. Mies on palaverissa keskustassa, joten yritän soittaa mofalle pääsisikö hän avaamaan meille ovea. Noin 15 soiton jälkeen saan hänet kiinni ja vaikka hän on juuri saapunut Selloon tapamaan ystävää, lähtee hän ajelemaan takaisin kotiin hakemaan vara-avainta.

Tällä välin kello tikittää ja poika alkaa olemaan kärsimätön, nälkäinen ja väsy. Ulkona sataa edelleen joten sinne ei voi mennä kuluttamaan aikaa. Onneksi minulla on sentään autonavaimet, joten päätän ajaa lähiostarille hakemaan pojalle lounasta ja maitoa kaupasta. Poika nukahtaa tietysti autoon enkä meinaa millään enää saada häntä hereille. Onneksi onnistun ja pääsen kiskurihintaisen kokiksen turvin kahvilaan syöttämään hänelle lounasta. Mofa liittyy hetken kuluttua seuraamme ja ajamme sitten meille. Loppu hyvin kaikki hyvin. Mofa sai palkkioksi lounasta ja minä lupasin jatkossa tuplatarkistaa, että avaimet varmasti ovat mukana.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

IMG_1071