Monthly Archives: April 2014

Persikkapoika

Kuuntelemme päivisin paljon musiikkia. Joko radio soi tai sitten äänessä on pojan oma “dansa, dansa” playlist, jolla on lähes 400 kappaletta. Yksi suosikkilevyistä on Mimmit duon Maailman Ympäri ja pojan selkeät suosikkibiisit ovat Panda ja Tukaani. Minuun taas Persikkapoika on tehnyt vaikutuksen ja eilen sain taas vahvistuksen siitä miksi niin on mahtanut käydä.

Persikkapoika, vahva kuin jättiläinen. Persikkapoika!

kummelikopplan

kummelikopplan

 

 

Rantapäivä

Laakson sää vaihtelee yllättävän paljon vaikka kevät on jo pitkällä. Viikonloppuna palelimme takit ja neuleet päällä tuulisessa noin viidentoista asteen kelissä ja nyt seuraavat kolme päivää elohopea kipuaa yli kolmenkymmenen. Päätimme lähteä kavereiden kanssa lähimmälle rannalle aamupäivän hellettä pakoon. Kyseinen ranta – Miramar Beach – on itse asiassa tulevan kesäkotimme lähin hiekkaranta. Nyt matkaa oli 35 minuuttia autolla, kesäkuussa 5 minuuttia kävellen. Ei paha.

kummelikopplan

Pala Suomea rannalla. Kolme vuotta Kaliforniassa asuneen perheen hiekkalelut kulkevat mukavasti s-marketin pussissa!

Pala Suomea rannalla. Kolme vuotta Kaliforniassa asuneen perheen hiekkalelut kulkevat mukavasti s-marketin pussissa!

Takapihan mittari näyttää jo nyt puolen päivän jälkeen +31 ja huomiseksi on luvattu vielä kuumempaa, joten veden äärestä löydämme itsemme varmasti taas!

Hauskaa Vappua Suomeen! Toivottavasti saatte nauttia aurinkoisista keleistä myös siellä!

Kesäkoti rannalla

Aikamme Menlo Parkissa lähenee loppuaan. Olemme asuneet suomalaisen perheen kodissa heidän ollessa komennuksella Helsingissä ja perhe palaa kotiin 2,5 viikon kuluttua. Miehen hommat Stanfordissa jatkuvat kuitenkin vielä juhannukseen asti, mikä tarkoittaa että meidän oli etsittävä itsellemme vielä toinen koti määräajaksi. Tiedustelimme asuntoja pitkin kevättä facebookissa, postituslistoilla ja yliopiston osta&myy sivustolla. Ajatus muuttaa San Franciscoon houkutteli ja vaihtoehtoja etsittiin sieltä sekä ympäri laaksoa ja laajempaa Bay Areaa. Jossain vaiheessa keksimme että merenrannassa voisi olla kiva asua ja kun vastaan tuli paikallistasoon nähden järkevänhintainen loma-asunto, lähdimme heti katsomaan sitä.

Parin viikon mutkan kautta triomme asustaa siis Half Moon Bayssa. Rantaan on viitisen kymmentä metriä ja terassilta merinäköala. Kuvitelmissani istumme iltaisin (pojan mentyä kiltisti nukkumaan) lasi kylmää roséta kädessä auringonlaskua ja merta katselleen. Ja aamuisin heräämme aaltojen ääneen. Todellisuudessa aurinko taitaa ehtiä laskea ennen kuin talossa hiljenee…

kummelikopplan

kummelikopplan

Kesätukka

Tuore kaksivuotias sai viime viikolla pikafreesauksen. Pojan hiuksia on leikattu monesti, mutta edellinen kerta oli ennen joulua joten oli korkea aika tarttua koneeseen. Hiustenleikkuu sujui tällä kertaa tosi hyvin. Asiakas vain nauroi ja antoi minun leikata rauhassa. Ainakin kymmenen minuuttia. Tyyliksi hain coolia pikkupojan leikkausta, joka jätetään päältä pitkäksi ja vedetään sivuilta ja niskasta lyhyeksi. Pienenä toiveammattini oli kampaaja, joten tässä pääsen toteuttamaan lapsuuteni haaveita! Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, mutta ensi kerralla pitää rohkeasti ajaa sivut vielä lyhyemmäksi.

Mitä mieltä te olette lopputuloksesta? Spagettisotkut voi jättää huomioimatta…

kummelikopplan

 

Juhlan paikka

Parasta synttäreissä on, että niitä voi juhlia monta kertaa. Varsinaiset 2-v synttärikemut siirtyivät viikolla eteenpäin kun sankari sairastui, mutta se ei estänyt meitä pitämästä pienimuotoisia juhlia perheen kesken kun Suomessa kello oli jo seuraavan päivän puolella. Whole Foodsin taivaallista suklaakakkua, kuplivaa, pääsiäispullia ja muutama paketti. Sitten oli taas aika juhlia seuravana aamuna kun olimme päässeet oikean päivän puolelle täälläkin.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Aamulla korkea kuume oli tiessään ja pojan olemus selkeästi edellisiltaa pirteämpi. Ruotsista tulleet kolmen sarjan lahjapaketit jaksottivat myös juhlintaa mukavasti usealle päivälle. Toivottavasti poika ei kuitenkaan oleta että jatkossakin synttäreitä juhlitaan aina viikon verran. Huomenna on kaverisynttäreiden vuoro ja ne päättävät tämän 2-v juhlamaratonin.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

52 viikkoa: 17/52 Santa Cruz

Isovanhemmat lähtivät tänään aamuvarhain kentälle ja ehtivät kuin ehtivätkin jatkolennolleen Nykissä ensimmäisen koneen myöhästymisestä huolimatta. Mukanaan he veivät muistoja tapahtumarikkaasta lomasta, meidän muuttokuormaa ja konkreettisesti pienen palan Kaliforniaa pienen punapuutaimen muodossa.

Blogi on ollut tauolla reissujen ja pojan sairastumisen vuoksi, mutta nyt yritän löytää taas aikaa kirjoittamiselle kun arki toivottavasti hiljalleen palaa. Kerrottavaa on vaikka kuinka ja aloitan meidän tuoreimmasta reissusta Santa Cruziin  ja siellä napatusta yhteiskuvasta. Kuvasta kiitokset isälleni!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Tämä oli toinen vierailumme Santa Cruzissa. Edellisellä kerralla puolivuotias reissumies kulki mukana rintarepussa, nyt hän halusi juosta kaikkialle yskästään huolimatta. Nautimme jälleen kerran Wharfista ja sen merileijonista. Ihmettelimme Boardwalkin huvipuiston menoa, söimme hyvää sea foodia ja bongasimme surffareita. Mofa pääsi keilaamaan ja kaikilla oli kivaa! Keli oli melko viileää, mutta auringossa tarkeni hyvin hihattomassa. Oli hauska seurata mitä muilla oli päällä. Kaikkea untuvatakeista bikineihin tuli vastaan.

Mieleenpainuvin

Vanha Volvo koukkasi röyhkeästi tänään meidän eteemme San Franciscon iltapäivän ruuhkassa. Emme kuitenkaan voineet kuin nauraa kun näimme sen rekisterikilvet. Joko kuski oli ruotsalainen ja täysin tietoinen rekkarinsa merkityksestä tai joku kieltä taitamaton raukka ajelee ympäriinsä melko härskillä tunnisteella. En tiedä kumpi vaihtoehdoista on pahempi…

kummelikopplan

52 viikkoa: 16/52 Easter Egg Hunt

Viime viikon yhteiskuva, päivän myöhässä tällä kertaa. Pojan korkea kuume sekoitti pakkaa loppuviikosta, joten bloggailu ei todellakaan ollut priolistan kärkisijoilla. Nyt isovanhemmat on viety lähiostarille ja poika nukkuu, joten varastin päivästä hetken omaa aikaa koneella. Viime viikko oli niin täynnä tapahtumia, että oli vaikea valita mikä näistä olisi yhteiskuvan aihe. Suomessa pääsiäislomat alkavat juuri päättymään ja tiistaiaamuna kaikki palailevat töihin. Täällä pääsiäinen ei taida tarkoittaa ylimääräisiä arkivapaita, mutta eilen sunnuntaina törmäsimme muutamaan suljettuun kauppaan. Joulupäivä ja pääsiäissunnuntai taitavat olla ainoita pyhiä, jolloin jopa kaupat ovat kiinni. Mutta siis vain osa niistä.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Kuudestoista yhteiskuva on lähipuistomme Burgess Parkissa pidetystä massiivisesta Easter Egg Hunt tapahtumasta. Menlo Parkin palokunnan järkkäämään tapahtumaan saapui satoja perheitä etsimään pääsiäismunia, pomppimaan pomppulinnoihin, tapaamaan palomiehiä ja pääsiäispupua. Yhdysvalloissa suklaayllätysmunat kuten Kinder ovat laittomia tukehtumisvaaran takia. Luin jostain, että niiden salakuljettamisesta sakotetaan tuntuvasti. Kinderit jäivät siis suosiolla pois tuliaistoivelistalta. Suklaamunien sijaan täällä muoviset pääsiäismunat täytetään karkeilla ja muovikrääsällä. Yritä nyt sitten ymmärtää logiikkaa tukahtumisvaarasta kun pojan ensimmäisestä kuoresta paljastui retiisin kokoinen polkakarkki…

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Hauskaa kuitenkin oli ja paikalla oli paljon pojan kavereita. Pääsiäispupu oli vähän liian pelottava, mutta melko lähelle pääsimme kyllä. Kuvia selaillessa näkee jälkikäteen ettei poika ihan täydessä vedossa ollut, eikä ihme kun kova kuume ja flunssa alkoivat kiusaamaan illansuussa todenteolla.

Kohta kaksi

Lopetin kirjaamasta pojan kehitysaskelia jossain vaiheessa puolentoista vuoden tienoilla. Kuukausittainen seuranta vain jäi, kun siinä vaiheessa lähes kaikki hampaat olivat tulleet, hän käveli sekä juoksi jo ja puhekehitys kiihtyi päivä päivältä. Vauvani oli muuttunut taaperoksi, jonka persoonallisuus tuli entistä enemmän esille.

Parin päivän päästä poika täyttää jo kaksi, enkä todellakaan ymmärrä mihin pari vuotta on vierähtänyt. Kirjaan ehkä myöhemmin tarkemman 2-vuotiskertomuksen mutta nyt ajattelin vain jakaa parhaimmat jutut. Meidän melkein kaksivuotias:

  • osaa laskea suomeksi kymmeneen, espanjaksi kolmeen ja ruotsiksi neljään.
  • osaa monia kirjaimia ja yrittää myös piirtää niitä.
  • rakastaa sushia ja quesadilloja.
  • voisi viettää päivät uima-altaassa jos itse saisi päättää.
  • laulaa ja tanssii.
  • osaa pukea crocsit ja lippiksensä itse ja haluaa aina hatun päähänsä kun lähdemme ulos.
  • juoksee kaikkialle, käveleminen on luusereiden touhua.
  • on kova halailemaan ja antamaan märkiä pusuja.
  • rakastaa junia, junaratoja ja nostureita.
  • rakastaa palapelejä; nupeilla tai jopa 12-25 palan versioita.
  • auttaa tiskikoneen tyhjentämisessä, pyykinripustamisessa ja ruoanlaitossa.
  • on lentänyt lentokoneella 14 kertaa.
  • on lentänyt helikopterilla kerran.
  • on käynyt viidessä maassa.
  • on asunut neljäsosan elämästään Kaliforniassa.
  • on käynyt kolmessa osavaltiossa.
  • fanittaa eniten Pharrel Williamsin Happya ja American Authorsin Best Day of My Lifea.
  • on oppinut sanomaan bye, bye, good morning, cheese ja sopivasti uusin fraasi on happy birthday!

On maailman ihanin, seurallisin, söpöin pikkumies. RAKAS. Mamis gulleman.

kummelikopplan

 

 

Uusi rakkaus

Kun suunnittelimme tuloa tänne mietimme aluksi ostavamme auton, jonka sitten myisimme eteenpäin ennen lähtöä. Auton ostoon liittyi kuitenkin sen verran paljon säätöä (paikallisen kortin hankkiminen, vakuutukset yms) ja tietysti riski hävitä jälleenmyynnissä, että päädyimme kuitenkin vuokraamaan auton.

kummelikopplan

Halvimmillaan auton saa kolmeksi viikoksi kerrallaan. Vakuutuksista tämäkin outous johtuu. Kolmen viikon välein mies piipahtaa 20 minuutin päässä lentokentällä vaihtamassa autoa. Koskaan ei tiedä millä autolla hän kurvaa kotiin. Tämä setuppi sopii itse asiassa mainiosti, sillä näin on voinut koeajaa monta eri mallia ja vaihdella auton kokoa tarpeen mukaan. Pienin vaihtoehto riittää hyvin arkena ja jos tiedossa on reissaamista autolla voi välillä ottaa isomman auton.

Edellisessä vaihdossa virkailija päätti olla ystävällinen ja antoi meille pikkuauton sijaan paikallisen jokamiehen auton Toyotan hybridi Priuksen. Tasan saman mallisen ja värisen kuin pojan bestiksen äidillä. Puistotreffeillä olemme monesti jo kohdanneet risteyksessä ja sitten jätetty autot parkkiin peräkkäin. Priusia on ollut todella mukava ajaa, se on yllättävän tilava ja nyt on vakavassa harkinnassa hankkia sellainen käytettynä kun palaamme Suomeen. Väristä emme ole päässeet yhteisymmärrykseen – musta ja valkoinen keikkuvat suosikkeina.

kummelikopplan