Monthly Archives: May 2014

Vakiovarusteet

Minä kuulun niiden joukkoon joiden mielestä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Vaikka pyrin siihen että liikkuisimme mahdollisimman pienellä kuormalla, tarpeellista tavaraa kuitenkin kertyy. Esimerkiksi jos haluaa viettää päivän rannalla palaamatta hotellille ja mukaan tarvitaan ruokaa, vaippoja, vaihtovaatteita, kamera jne.

Amerikkalaiset ovat varsinaisia retkeilyn mestareita. Heille ei riitä pelkkä alusta ja pyyhe, vaan mukana kulkevat kätevillä kokoon taittuvilla kärryillä isot teltat, pöydät, tuolit, grillit, ruoat, stereot ja lelut. Me yritämme pärjätä vähemmällä, vaikka jonkinlainen aurinkovarjo olisi kyllä kätevä.

kummelikopplan

kummelikopplan

Onnistuneen rantapäivän ja muidenkin retkien TOP 3 meidän huushollissa, olkaa hyvä!

  1. IKEA KNALLA jättikassi, joka imaisee sisäänsä niin snorklauskamat, pyyhkeet, aurinkorasvat ja sarongit kuin vaihtovaatteet, kuivamuonan, vaipat ja kameralaukun. Hallittu tavarakaaos, joka pysyy piilossa nätissä paketissa! Näitä odottaa Kaliforniassa muutama lisää täynnä varastoitua muuttokuormaa ja ne saavat toimittaa pyykkikorien virkaa Half Moon Bayssa. Taitaa olla viime vuoden kesäkassin haastaja, suosittelen!
  2. Skip Hopin Central Park viltti kylmälaukkuineen, joka taittuu olkalaukun muotoon ja hylkii kosteutta. Tärkeimmät kriteerit vilttiä etsiessä oli riittävä koko, materiaali ja konepesunkestävä. Kiva chevron kuosi ei haitannut yhtään! Kylmälaukku tuntui aluksi hieman turhalta, mutta se onkin osoittautunut mainioksi paikaksi kuljettaa vesipulloja ja limutölkkejä. Vaihtamalla hihnan paikkaa viltistä saa myös kätevästi repun.
  3. IKEA TÅRTA kylmälaukkuun mahtuu perheen lounas ja naposteltavaa. Mukana kulkee esimerkiksi quinoaa tai couscousia, mini porkkanaa, hedelmiä, pitaleipää ja hummusta. Näppärän kokonsa ansiosta kylmälaukku mahtuu matkarattaiden korin ahtaampaankin nurkkaan.

kummelikopplan

kummelikopplan

Miltä teidän ranta-arsenaali näyttää?

PS. Sairastuvassa kivulias enterorokko jatkaa meistä pienimmän kiusaamista. Toivottavasti huomenna olo taittuu jo paranemisen puolelle.

Advertisements

100.4 F

Taisin eilen puoliksi huomaamatta ajatella että onpa kiva, ettei kukaan vähään aikaan ole ollut kipeä. Pojan yskä vaivaa öisin vielä vähäsen on mutta on kuudessa viikossa lähes parantunut. Tuollaista ajatusta ei näköjään saisi päästää tajuntaansa, sillä eihän sitä voi muuta seurata kuin sairastuminen.

kummelikopplan

Levoton yö ja herätys aamukuuden maissa, jolloin havahduimme molemmat siihen että poika tuntuu kuumalta. Ei ihme että hän valitti läpi yön ja nukkui huonosti. Mittari kainaloon ja panadolia potilaalle. Snorklausreissu sai jäädä, mutta onneksi olemme nähneet merenalaista elämää runsaasti tällä matkalla. Nyt jäämme odottamaan mitä muita oireita ilmaantuu kuin kuume. Takahampaatko kiusaavat vai mikä mahtaa olla? Toivottavasti ei todellakaan toisen hotellin parin viikon takainen noroepidemia, josta juuri näin uutisen…

kummelikopplan

kummelikopplan

52 viikkoa: 22/52

Pitkästä aikaa yhteiskuva koko porukasta. Hulvatonta menoa lomalla! Seikkailimme tänään autolla ympäri Oah’un saarta. Paratiisiranta löytyi, kilpikonnia myös. Surffareita tai isoja aaltoja valitettavasti ei. Keskellä päivää pääsimme kierrokselle vehreään laaksoon, jossa on kuvattu kymmeniä elokuvia, sarjoja ja mainoksia. Päivän seikkailuista myöhemmin lisää, sillä nyt on aika mennä nukkumaan. Aamulla on aikainen lähtö snorklausreissulle. Aloha po!

kummelikopplan

Ha-waikiki

Saari vaihtui lauantaina puolen tunnin lennon myötä Mauista Oah’uksi. Kun kerroimme ihmisille loman alkupuoliskolla että vaihdamme saarta ja asetumme Honolulun Waikiki Beachille, kuulimme kommentin it’s overwhelming monen monta kertaa. Siltä se todellakin tuntuikin saavuimme rauhalliselta paratiisisaarelta sateenkaariosavaltion pääkaupungin rannalle.

En tiennyt mitä odottaa, mutta Waikiki nimi oli tuttu Hotelli -pelistä jota pelasimme ahkerasti ystäväni luona yläasteella. Jos olisi luottanut liikaa pelin antamaan mielikuvaan olisi pettymys ollut suuri. Olkikattoisten majojen tilalla kun onkin pilvenpiirtäjähotelleja… Poika kutsuu paikkaa Ha-waikikiksi ja viihtyy täälläkin mainiosti, äärimmäisen sopeutuvainen ja kokenut reissumies kun on. Huomenna otamme vuokra-auton ja lähdemme kiertämään saarta. Eiköhän täältäkin löydy paratiisisaaritunnelmaa!

kummelikopplan

kummelikopplan

52 viikkoa: 21/52 Ykköset päällä

On pakko vähän fuskata tämän viikon yhteiskuvilla. Tajusin juuri, että on sunnuntai eikä loppuviikosta ole tullut otettua kuvia pojasta ja minusta yhdessä. Viikon kuvat ovat siis tutuista maisemista Mama’s Fish Housen edustalta. Apinanpoikanen kiipeää ja mami yrittää pysyä perässä ja pelastaa tarvittaessa.

SONY DSC

SONY DSC

kummelikopplan

Esitelläänpäs vielä meidän ykköset, kun kerran olimme laittautuneet. Pojalla Ralphia, babiatorsit ja addut sekä Gymboreen suurta suosiota herättävä leijonalippis. Mamilla Tommyn mekko ja vanhat rakkaat risat sandaalit joista on mahdoton luopua…

Maailman parasko?

Ennen matkaamme Havaijille mieheni proffa Stanfordissa vinkkasi hänen mielestään maailman parhaasta ravintolasta, Mauin Mama’s Fish Housesta. Proffa on matkustanut ympäri maailmaa ja kokeillut ravintoloita ahkerasti joten tietysti meidän piti lähteä katsomaan mistä oli kyse. Mama’s Fish House sijaitsee toisella puolella saarta, joten saimme samalla nähdä pohjoispuolen maisemia ja rantaa. Ravintola on nimensä mukaan erikoistunut kalaan ja mereneläviin. Tarjolla on päivän saalis ja lista vaihtelee sen mukaan mitä on saatavilla. Listassa jopa lukee kuka kalan on saanut ja mistä vesistä. Mama’s sijaitsee kauniilla rannalla ja sen edustaa koristava outrigger sekä kaarevat palmut houkuttelivat leikkimään.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Tämä oli ensimmäinen kerta koko loman aikana kun näki ihmisiä meikattuina ja muissa vetimissä kuin bikineissä ja kaftaaneissa. Mekin olimme laittaneet “ykköset ” päälle ja sain hetken aikaa tälläytyä iltapäivän kuumuudessa ennen lähtöä. Mies on koko loman ajan halunnut hankkia minulle lein (joita myydään ruokakaupoissa) ja tämä tuntui sopivalta ajankohdalta koristautua kukkasin.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

En tiedä kutsuisinko Mama’sia maailman parhaaksi ravintolaksi, mutta ainakin saaren parhaaksi. Ruoka oli aivan mahtavaa. Wasabileivitetty mustekala oli parasta calamaresta mitä koskaan olen maistanut, miehen mahi mahi hummerilla ja raputäytteellä oli herkullista sekin. Maininnan ansaitsee myös tarjoilijamme joka osasi ottaa temperamenttisen kaksivuotiaan huomioon. Varmasti muiden ruokailijoiden vuoksi, mutta myös meidän aterian onnistumisen vuoksi. Poika sai veneenmuotoisen astian ja kahvikupin täynnä jäitä millä leikkiä pöydässä. Tarjoilija muisti myös aina tarkistaa jäätilanteen ohi mennessään. Rauhallisin ja nautinnollisin ravintolaillallinen pitkään aikaan. Hyvä ruoka, viini ja loistava alkudrinkki. Tarjoilija ansaitsi tippinsä ja ravintola lunasti odotuksemme. Mahalo!

kummelikopplan

kummelikopplan

Syksy tulee väistämättä

Maanantaina paluu Suomeen ja uuteen arkeen konkretisoitui kertaheitolla kun Espoon kaupungilta kilahti postia netpostiin. Kauan odotettu päiväkotipäätös oli saapunut. Jännittyneenä avasin tiedoston. Sitä tietysti toivoi että poika olisi päässyt sinne mihin eniten halusimme, mutta oikeastaan suurin toive oli ettei hän joutuisi kauas kotoa ja hankalan ajomatkan päähän.

Päiväkotipaikka ei ollut ensimmäinen tai toinen vaihtoehtomme, mutta kuitenkin järkevässä paikassa. Tavallaan molempien työmatkan varrella ja sinne pääsee bussillakin ilman vaihtoja. Itse päiväkodista en tiedä muuta kuin mitä kaupungin sivuilla kerrotaan. Se on pieni ja siellä on vain kaksi ryhmää – isojen ja pienten ryhmä. Onneksi tuttujen tutuilla on kuulemma pelkästään hyviä kokemuksia.

Poika tulee varmasti pärjäämään toi hyvin dagiksessa. Hän kyselee jo nyt saako hän mennä dagikseen, vaikka taitaakin tarkoittaa eri päiväkotien pihoja. Minulle muutos sen sijaan on raskaampi. Olenhan viettänyt viimeiset kaksi vuotta hyvin tiiviisti rakkaan poikani kanssa ja jatkossa hän viettääkin suurimman osan päivästään muiden kanssa. Joku muu on vastuussa hänen turvallisuudestaan ja huolehtii hänestä ja minun on vain luotettava että kaikki sujuu hyvin. Onneksi tässä on vielä kolmisen kuukautta aikaa tottua ajatukseen töihin paluusta ja päiväkodista.

kummelikopplam