Tag Archives: home away from home

Viikko vaihtareina

Saimme taas kokea mahtavaa vieraanvaraisuutta kun miehen kollega kutsui meidät viikoksi asumaan lapsuudenkotiinsa Northglenniin Denverin lomamme ajaksi. Tarkistimme vielä monesti että onhan hän tosissaan kun pyytää meitä ja vilkasta taaperoa kylään. Kyllä oli.

kummelikopplan

Aluksi asetelma hieman jännitti kun en ollut edes tavannut kyseistä tyyppiä, mutta nopeasti olimme kuin kotonamme. Telkkarista näkyi lempi lastenkanava Sprout ja kaupanpällisenä saimme pienen tutustumismatkan erilaiseen kulttuuriin sekä poika kielikylpyä. Isäntäperheemme asettui kuutisentoista vuotta sitten Yhdysvaltoihin. Perheessä ei vielä ole lapsenlapsia joten poikamme oli tervetullut vieras. Hän ihastui työkaveriin ja tämän isään välittömästi. Vanhempaa herraa hän sanoi viikon päätteeksi meksikolaiseksi isoisäkseen, abuelokseen ja yllätti hänet syömällä salsaa enemmän kuin kukaan kaksivuotias aiemmin…

Kiitokseksi vierailustamme järjestimme isännille pohjoismaisen illallisen. Tykötarpeet haettiin perunoita ja kanamunia lukuun ottomatta Denverin IKEAsta ja sapuskat maistuivat kuulemma oikein hyvin. Ainoastaan sillin pala jäi pyörimään nuoremman herran lautaselle.

kummelikopplan

kummelikopplan

This one’s for you Eric! We were lucky enough to get invited to stay at your home while visiting Denver. We felt right at home and got to learn about your background and picked up some Spanish too. The little guy was fond of both of you, Sprout was a big bonus and he surprised you by eating a lot of hot salsa. As thanks we cooked you a Scandinavian meal, which supposedly tasted good. Only a piece of silli got left on your plate… Thank you so much! Until next time.

Advertisements

Kuin perhettä

On uskomatonta miten joidenkin ihmisten kanssa klikkaa heti. Ja vielä mahtavampaa kun kokonaiset perheet klikkaavat. Tapasimme Menlo Parkin kotimme varsinaisia asukkaita pari kertaa Suomessa ja nyt kesäkuussa heidän palattua Kaliforniaan olemme olleet tiiviisti yhdessä. On uitu, leikitty leikkipuistoissa, käyty Off the Gridissä ja käyty porukalla lasten huvipuistossa. Perheen nelivuotias kutsuu meidän poikaa varaveljekseen ja olisi halunnut lainata häntä yökylään pariksi päiväksi. Vietimme iltaa heidän kodissaan (oli muuten outoa olla vieraana “omassa” kodissaan) ja tunnelma oli vähintään yhtä kotoisa kuin Bravermaneilla.

Niin mukavaa seuraa ja niin avosydämisiä ihmisiä. Mukavuus taitaa olla sukuvika, sillä perheen täti joka myöskin asuu perheensä kanssa laaksossa on vähintään samaa kaliiperia. Hän on pitänyt meistä huolta kuin omasta perheestään ja nyt kun vielä piipahdamme Piilaaksossa saimme kutsun talovahdeiksi heidän lomaillessa Suomessa.

Ihania olette kaikki. On ollut hienoa tutustua teihin ja surettaa että asumme niin kaukana toisistamme. Ikävä tulee, mutta toivottavasti näemme taas pian!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

52 viikkoa: 24/52 Rooseveltin dyyneillä

Viikolla aurinkoa ja lämpöä piisasi myös rannikolla. Silloin sopi mainiosti käydä tekemässä vähän hiekkakakkuja ennen iltapalaa ja kuvata naapurustoa laskevan auringon valossa. Lainaksi saatu kuormuri pääsi mukaan ja poika asetteli tarkkaan aarteitaan sen katolle. Mistähän sellaisen luonteenpiirteen on perinyt..?

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

Vähemmän sumuinen päivä

Tänään on eiliseen verrattuna asetta vähemmän harmaa ja sumuinen june gloom päivä. Eilen sumu oli niin sankka että käytännösä tihkutti koko päivän, mutta tänään pärjäsi kastumatta. Olemme tutkineet ympäristöä vaunulenkeillä ja toistaiseksi muutama ominaispiirre tälle seudulle on jäänyt mieleen:

  • Jokaisella vastaantulijalla on vähintään yksi koira.
  • Kaikilla pihoilla on parkissa vähintään kolme autoa.
  • Yleensä pihasta löytyy myös vene trailerin päällä.
  • Asukkaat ovat aika hipahtavia, mikä ilmenee erikoisina taloina, puutarhoina ja koristeina.
  • Kylän tunnelma on kuin aika olisi pysähtynyt.

Teimme reippaan lenkin aamulla lähimpään pieneen leikkipuistoon puolentoista kilometrin päähän. Muihin puistoihin on jo pitempi matka, mutta niihin pääsemme pian pyörä & kärry -yhdistelmällä (kavereille kiitos lainasta) kunhan hankimme pojalle vielä kypärän. IKEAstakin pitäisi hakea muutama juttu keittiöön ja sitten arki rullaakin normaalisti tässä kesäkodissa.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

Uutta arkea etsimässä

Täällä sitä nyt ollaan. Tyynenmeren rannalla Half Moon Bayssa. Asettuminen on sujunut mukavasti pienestä jetlagista ja sairastelusta huolimatta. Rokon kanssa ollaan jo voiton puolella. Poika on taas oma iloinen itsensä, hän pystyy syömään ja ainoastaan rakkulat muistuttavat enää siitä että entero kävi kylässä.

Viiden tunnin lento Havaijilta Oaklandiin oli todella rankka kokemus. Kuvitelkaa pieni lapsi joka ei ole syönyt paria pientä suolakeksiä enempää kolmeen päivään, jolla suu on niin täynnä rakkuloita että pelkkä veden juominenkin aiheuttaa kirkumista kivusta eikä päiväunista ole tietoakaan. Olisin tehnyt mitä vain että se olisin ollut minä joka sairastaa pojan sijaan. Perille pääsimme kuitenkin ja paremmin nukuttu yö lentokenttähotellissa auttoi kummasti. Havaijin muistelua saatte lukea myöhemmin vielä kyllästymiseen asti.

Pikkuisen tulee kyseenalaistettua valintaamme asua merenrannassa, sillä täällä on ihan eri ilmasto kuin piilaaksossa. Halusimmeko jo kokea “Suomen kesän”, kun voisimme vielä nauttia laakson lämmöstä? Kyllähän me sen tiesimme, mutta eilinen retki hakemaan rattaita säilöstä kavereiden luota konkretisoi eron. Rannassa oli utuista ja +15, kun laaksossa puolestaan aurinkoista ja +27.

Toki täälläkin aurinko on paahtavan kuuma kun se päättää näyttäytyä, pihassa kasvaa palmu sekä useita sitruunapensaita ja meri näkyy olohuoneesta, keittiöstä ja terassilta. Katselen myrskyistä merta parhaillaan kun naputtelen konetta. Eiköhän tästäkin tule hyvä unohtumaton, erilainen kokemus. Parin päivän päähän tännekin luvataan yli kahdenkymmen asteen päivälämpötiloja!

kummelikopplan

 

Pyjamabileet

Mikään ei estä poikaa rientämästä takapihalle. Ei auta selitykset, että vastahan me söimme aamupalaa ja aamupesu on vielä tekemättä. Pyjamakin sinulla on vielä päällä. Kuuluu leka bakgården ja sitten hän jo kirmaa ympäri pihaa. Pieni talo huset on leluista parhain ja postilaatikko tarkistetaan useasti päivässä, jos vaikka olisi tullut pakiti Posti Patelta.

Yöppi vaihtui tänään nopeasti shortseihin sillä jo aamuyhdeksältä oli 25 astetta. Ensi yönä ei kokopuvussa nukuta, sillä tänne on nimittäin tulossa helleaalto ja ennätyksiä rikkovia lämpötiloja… Toivottavasti ei kuitenkaan ihan yhtä pahoja kuin Wienissä viime kesänä.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Vessataidetta

Pojalla on täällä oma kylppäri, mikä on tosi kätevää. Siellä on iso amme, kylpyleluja ja potta. Jakkaralle kun nousee voi itse avata hanat ja pestä kädet. Onneksi poika on oppinut hyvin avaamaan vain kylmän hanan, eikä toista josta tulee tulikuumaa vettä. Kaapista hän osaa pyynnöstä hakea vaipan itselleen.

Kylppärin seinää koristaa valokuva, josta poika bongasi heti perheenjäseniä ja läheisiä. Yhdennäköisyyshän on aivan selvä. Kuka tunnistaa?

kummelikopplanVasemmalta aloittaen kreisi-eno, tyttöystävä Suomesta ja mami. Kuka oikeanpuoleinen heppu on, on vielä mysteeri…