Tag Archives: kreno

Ananasparty

Ananasparty -vitsi sai alkunsa lauantaina ja sai konkreettisesti jatkoa seuraavana päivänä kun veljeni vaimoineen tulivat ex tempore grillailemaan meille. Mukanaan he toivat mitäpä muutakaan kuin ananaksen. Takapihamme on osoittautunut varsin mainioksi hengailupaikaksi. Grilli kuumaksi, lankkukala tulille ja eikun seurustelemaan!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Päivä enon kanssa

Yh-viikon viimeisenä päivänä lähdimme viettämään päivää veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Uuvutimme veljeni käymällä leikkipuistossa hassuttelemassa, huutamalla kukkuu Sibelius monumentilla, pelaamalla frisbee golfia, tankkaamalla jätskikioskilla ja piipahtamalla Regatalla ennen paluuta leikkipuiston kautta kämpille. Kolmevuotias jaksoi hyvin vaikka eno väsyikin kaikkeen touhuamiseen. Päivän päätteeksi vielä vähän piilosta, Arne Alligator videoita ja leikkejä talon kaikkien ananasesineiden kanssa. Sitten jätimme veljeni nukkuman ansaitut iltapäikkärit Arne rallatusten soidessa hänen päässään.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Kesän päättäjäiset saaressa

Kesän, mutta ei suinkaan mökkikauden päättäjäisiä vietettiin viime viikonloppuna Kopplanilla. Pihalla leikittiin junaa ja grillattiin “ravintolavaunussa” saunan edustalla. Ajoittain kuumakin bikinikeli ja lämmin merivesi houkutteli porukan suppailemaan. Joogi-kälyni astui ensi kertaa laudalle ja nousi ensin päälläseisontaan ennen kuin lähti melomaan.

Kesäisen päivän päätti perinteiset rapujuhlat. Juhlakansa oli sattumalta värikoodannut asunsa ja siellä sitten istuimme verannalla sini-puna-valkoraidallisissa vaatteissa. Ensin suolaisia piirakoita alkupalaksi ja sitten puolisen sataa kotimaista rapua snapsilaulujen kyydittämänä. Ilta jatkui seuraavaan päivän puolelle yöllisillä suklaamaistiasilla ja hassuttelulla, josta veljeni vastasi tapansa mukaan.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

De va’ bra – päivä Lintsillä

Vuosi sitten aloitettu Lintsiperinne sai viime lauantaina jatkoa kun suuntasimme satojen muiden kanssa viettämään aurinkoista aamupäivää huvipuistossa. Tällä kertaa mukana vuotta vanhempi innokas pikkuhurjastelija ja vähintään yhtä innokas eno.

Kaikki alle metristen laitteet tuli kokeiltua ja jokaisen jälkeen pieni totesi tyytyväisenä de va’ bra! Lähes 190 metriset papi ja eno mahtuivat juuri ja juuri mukaan ajeluille. Ensi vuonna toivottavasti maaginen metrin raja menee rikki ja pääsemme hurjastelemaan uusilla laitteilla.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

 

 

 

52 viikkoa: 32/52 Keskiviikon ruokarekkailta

Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta kuinka paljon olemme nauttineet Bay Arean Off the Grid food truck tapahtumista, joissa kävimme lähes joka keskiviikko lähiasemallamme. Iloksemme nyt kesällä Helsinkikin on saanut oman ruokarekkatapahtumansa!

kummelikopplan

Street Food Carnival kerää vajaat kymmenen ruokarekkaa Kasarmintorille joka keskiviikko klo 16 alkaen. Yksi ainoa tapahtuma koko kaupungissa tarkoittaa luonnollisesti pitkiä jonoja, mutta jos saapuu ajoissa kuten me teimme selviää ilman turhaa odotusta. Me herkuttelimme veljeni ja kälyni seurassa helteisellä torilla ja Havaijin tuliaisena tuotu hackisack piti huolen siitä ettei touhu ihan laiskotteluksi mennyt. Lautaselle valikoitui Sandron kokin herkullinen falafel salaatti, Mauliton vegeburgeri, Fisut ja Ranet sekä Tortilla Housen vegeburrito (joka kyllä valitettavasti kaipaa reippaasti parannusta löysästä tortilla rullasta kunnon burritoksi). Aterian kruunasi viilentävä mustikkamaito!

OTG:stä voisi ottaa mallia tuomalla paikalle rekallisen taitettavia tuoleja sekä esiintyjän viihdyttämään ruokailijoita. Ja tapahtumia voisi tietty olla useampina iltoina ympäri Helsinkiä. Hintataso oli lounarin luokkaa ja kortti kävi ainakin niissä kolmessa rekassa joissa asioimme. En tiedä kuinka kauan SFC vielä jatkaa, mutta täällä on vierailtava uudestaan kun kesää vielä riittää. Tulevana keskiviikkona, anyone?

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Vessataidetta

Pojalla on täällä oma kylppäri, mikä on tosi kätevää. Siellä on iso amme, kylpyleluja ja potta. Jakkaralle kun nousee voi itse avata hanat ja pestä kädet. Onneksi poika on oppinut hyvin avaamaan vain kylmän hanan, eikä toista josta tulee tulikuumaa vettä. Kaapista hän osaa pyynnöstä hakea vaipan itselleen.

Kylppärin seinää koristaa valokuva, josta poika bongasi heti perheenjäseniä ja läheisiä. Yhdennäköisyyshän on aivan selvä. Kuka tunnistaa?

kummelikopplanVasemmalta aloittaen kreisi-eno, tyttöystävä Suomesta ja mami. Kuka oikeanpuoleinen heppu on, on vielä mysteeri…

Joulu kuvina – erilainen aatto

Ensimmäistä kertaa sitten kesän, koko Kopplanin jengi kokoontui saman pöydän ääreen. Erilaista jouluaattoa vietettiin kotonamme vanhempieni, veljeni ja kälyni sekä enoni seurassa.

Mikä teki tästä erilaisen? Ruoka ainakin, kuusen puuttuminen, vähäiset koristeet ja sopimus olla antamatta lahjoja (tai ainakin pitää ne vähissä) aikuisten kesken. Olimme myös toivoneet pojalle mahdollisimman vähän lahjoja, sillä kaikki joutuisivat joka tapauksessa varastoon puoleksi vuodeksi.

SONY DSC

Muutama tonttu ripoteltiin ympäri keittiötä ja olohuonetta pari päivää ennen aattoa. Tämä ei minulle kuitenkaan riittänyt, vaan tuntia ennen vieraiden saapumista kokosin vielä tunnelmallisen asetelman eteiseen vanhoista perintötontuista.

SONY DSC

Monet vuodet on puhuttu, että joskus voisi poiketa perinteisestä joulupöydästä mutta tähän asti muutos oli jäänyt ideatasolle. Koska toivoimme helppoa mutta herkullista joulua, meidän erilainen joulumeny oli seuraavanlainen:

Puolukkaroska
(caipiroska puolukoista)

*

Minimätileipiä & cavaa

*

Valkosipuli-aura etanoita

*

Uunilohta & Västerbotten perunagratiini
Punajuuri-chèvresalaatti

*

Puolukkajäädyke raparperihillokkeen kera

*

Raakasuklaata & juustoja

 

SONY DSC 

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Kreno pääsi tapansa mukaan tontun rooliin ja pakettien (olihan niitä kuitenkin) jako alkoi ennen jälkkäriä. Illan hitti oli 5-pack pikkuautoja, joiden parissa pienin viihtyi kunnes oli iltakylvyn ja nukkumisen aika. Nukuttaminen onnistui odotuksia paremmin ja me muut vietimme vielä iltaa pari tuntia kunnes väsy alkoi painamaan ja vieraat lähtivät kotiin.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Joulu kuvina – kaupungilla krenon ja kummin kanssa

Aatonaattona suuntasimme aamulla kohti keskustaa. Ohjelmassa oli Stockan jouluikkuna, Västerbotten juuston haku herkusta, Hietsun hautausmaa ja lounas. Selvisimme muuten täydestä herkusta alle kymmenesssä minuutissa. Onneksi korissa oli vain muutama juttu ja pikakassoja oli useita. Kalatiskin touhua ei kyllä yhtään käynyt kateeksi.

Aamulla pojan kummisetä, joka oli joulun alla Suomessa kyseli yllättäen lounasseuraa fb:ssä, joten saimme nähdä häntäkin – harvinaista herkkua! Mukaan lounaalle saapui myös veljeni (aka kreno = kreisi eno), joka juuri tuli allekirjoittamasta uutta työsopparia. Grattis lillebror!

Lounaan jälkeen kävelimme rauhassa hautausmaalle pojan nukkuessa päikkäreitä. Kreno oli niin kateellinen lämpimästä vaunupaikasta, että alkoi suunnittelemaan aikuisille suunnattuja päikkärikuljetuksia…

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Isänpäivän brunssi

Eilen meidän pienessä perheessä vietettiin isänpäivää jo toista kertaa. Lahjaksi papi sai pojan kerhossa värittämän kuvan ja paljon haleja. Söimme keskenämme vain kevyen aamupalan, sillä aamupäivästä juhlimme perheen isiä brunssin merkeissä kotonamme. Pojan mofa ja pappa olivat paikalla, kuten myös momi, veljeni vaimoineen ja pojan setä.

Brunssitarjoilut olivat kuulemma todella hyviä. Isäni sai toivomaansa pekonia sekä mimosaa ja mieheni sai mustikkapannukakkua. Kaikkia neljää isää yhdistää rakkaus lakuihin, joten niitä oli tarjolla iso kulhollinen. Croissantit kuuluvat minusta ehdottomasti brunssiin, niin myös munakokkeli. Parmesaanikakku oli uusi tuttavauus, josta sain vinkin Dannin blogista. Maukas piirakan korvike, joka valmistuu todella helposti! Ensi kerralla laitan lisäksi pilkottuja oliiveja sekaan.

Kaikilla oli hauskaa ja poika esitteli temppujaan kuten aina vieraiden käydessä meillä. Yksi lautanen lensi lattialle ja poika kaatoi lasillisen appelsiinimehua ylleen, mutta mikään ei mennyt rikki. Lähtiessä isäni huikkasi ovella, että tulevat myös sitten vuoden kuluttua brunssille. Uusi traditio on näköjään syntynyt.