Tag Archives: menlo park

Se pakollinen katsaus

Vuosi ompi vaihtunut ja vietän parhaillaan pientä minilomaa töistä. Loppuvuosi meni niin perheen nuorimman sairastelun kuin työkiireiden parissa ettei blogille riittänyt energiaa. Kaiken kukkuraksi kamera hajosi ja oli huollossa useita viikkoja. Nyt kamera saatiin takaisin ja pojan korvat saivat putket välipäivinä. Toiveena siis terveempi vuoden aloitus. Varsinaista vuosikertomusta en ala kokoamaan, mutta vähän highlightejä voisin kuitenkin  luetella. Vuonna 2014:

Asuimme 7 kuukautta Yhdysvalloissa.
Näistä n. 4,5 Menlo Parkissa Piilaaksossa.
1,5 Half Moon Bayssa Pohjois-Kalifornian rannikolla.
Vajaa kuukausi Havaijilla, pääosin Mauilla.
Ja pari viikkoa Coloradossa.
Poika täytti kaksi.
Minä tulin raskaaksi.
Palasimme Suomeen.
Poika aloitti päiväkotiuransa.
Palasin töihin.
Juoksimme asuntonäytöissä.
Ja ostimme uuden kodin.
Sairastelimme vuorotellen, poika enemmän tai vähemmän jatkuvasti.
Vietimme joulua.
Minä täytin vuosia.
Siirryimme polttisautosta sähköautoon.
Juhlimme uutta vuotta.

kummelikopplan

Vuoden mieleenpainuvin, Maui 7/2014

Tämä vuosi tuskin pitää sisällään yhtä paljon reissaamista kuin edellinen, mutta tapahtumarikas se varmasti tulee olemaan. Työpäiviä minulla on jäljellä kolmisen kymmentä ja ennen mammalomaa mahtuu vielä muuttomme ja viikon talviloma…

 

Advertisements

Kuin perhettä

On uskomatonta miten joidenkin ihmisten kanssa klikkaa heti. Ja vielä mahtavampaa kun kokonaiset perheet klikkaavat. Tapasimme Menlo Parkin kotimme varsinaisia asukkaita pari kertaa Suomessa ja nyt kesäkuussa heidän palattua Kaliforniaan olemme olleet tiiviisti yhdessä. On uitu, leikitty leikkipuistoissa, käyty Off the Gridissä ja käyty porukalla lasten huvipuistossa. Perheen nelivuotias kutsuu meidän poikaa varaveljekseen ja olisi halunnut lainata häntä yökylään pariksi päiväksi. Vietimme iltaa heidän kodissaan (oli muuten outoa olla vieraana “omassa” kodissaan) ja tunnelma oli vähintään yhtä kotoisa kuin Bravermaneilla.

Niin mukavaa seuraa ja niin avosydämisiä ihmisiä. Mukavuus taitaa olla sukuvika, sillä perheen täti joka myöskin asuu perheensä kanssa laaksossa on vähintään samaa kaliiperia. Hän on pitänyt meistä huolta kuin omasta perheestään ja nyt kun vielä piipahdamme Piilaaksossa saimme kutsun talovahdeiksi heidän lomaillessa Suomessa.

Ihania olette kaikki. On ollut hienoa tutustua teihin ja surettaa että asumme niin kaukana toisistamme. Ikävä tulee, mutta toivottavasti näemme taas pian!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

Jäähyväisten aika

Huomenna on aika jättää hyvästit Menlo Parkille joka on ollut kotimme viimeiset neljä kuukautta. Ja ihana koti se todellakin on ollut. Asuntomme sijainti on ollut mahtava, lähellä vanhoja tuttuja kulmia vuodelta 2012. Se, että asuntomme on kahden pienen pojan koti on tehnyt siitä täydellisen meille. Pojalta ei ole puuttunut mitään ja hän on päässyt kokeilemaan vähän isompienkin lasten leluja ja välineitä.

Olemme saaneet paljon uusia ystäviä ja ilman heitä tämä episodi ei olisi ollut yhtään samanlainen. Jätämme haikeudella tämän kodin ja kaupungin, mutta onneksi ystävyyssuhteet kulkevat mukana!

Kiitos Menlo Park, kohti uusia seikkailuja!

kummelikopplan

kummelikopplan

Pyjamabileet

Mikään ei estä poikaa rientämästä takapihalle. Ei auta selitykset, että vastahan me söimme aamupalaa ja aamupesu on vielä tekemättä. Pyjamakin sinulla on vielä päällä. Kuuluu leka bakgården ja sitten hän jo kirmaa ympäri pihaa. Pieni talo huset on leluista parhain ja postilaatikko tarkistetaan useasti päivässä, jos vaikka olisi tullut pakiti Posti Patelta.

Yöppi vaihtui tänään nopeasti shortseihin sillä jo aamuyhdeksältä oli 25 astetta. Ensi yönä ei kokopuvussa nukuta, sillä tänne on nimittäin tulossa helleaalto ja ennätyksiä rikkovia lämpötiloja… Toivottavasti ei kuitenkaan ihan yhtä pahoja kuin Wienissä viime kesänä.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Bileet junamiehen tapaan

Kun suunnittelee synttäreitä Kaliforniassa huhtikuun lopulle, sitä jotenkin olettaa että sää on aurinkoinen ja lämmin. Kaverimme kyllä varoitteli, että kaksi vuotta sitten kun heidän tytär oli vastasyntynyt oli tosi kylmä. Varoittelusta huolimatta synttärit päätettiin pitää taloyhtiön sisäpihalla uima-altaan vieressä.

Juhliin kutsuimme pojan neljä parasta kaveria perheineen. Kolme perhettä, neljä lasta joilla ikähaitari vajaasta 1,5 vuodesta kolmeen vuoteen. Aamu oli harmaa ja epävakainen kun pojat ripustivat ilmapalloja ja muutama pisara tippui taivaalta juuri kun katoimme pöytää. Onneksi pilvet väistyivät ja lopulta saimme aurinkoiset juhlat.

kummelikopplan

Juhlien teemaa ei kauan tarvinnut miettiä. Pojasta on tullut kova Thomas and Friends fani, joten juna-aiheista rekvisiitta oli hankittu Party Citystä hyvissä ajoin. Tarjoiltavat koostuivat kvinoapullista, tortillarullista, string cheesestä sekä tortillasipseistä ja vihannesdipistä. Näyttävä synttärikakku oli muiden leipoma ja keksit myös.

kummelikopplan

kummelikopplan

Muutama tunti vierähti leppoisasti pihalla. Lapset touhuilivat ja vanhemmat saivat jopa istua välillä rauhassa juttelemassa. Poika sai hienoja ja erittäin mieluisia lahjoja, joista varsinkin yksi pääsee tositestiin viikon kuluttua…

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Kiitos kaikille juhliin osallistuneille ja poikaa muistaneille!

Persikkapoika

Kuuntelemme päivisin paljon musiikkia. Joko radio soi tai sitten äänessä on pojan oma “dansa, dansa” playlist, jolla on lähes 400 kappaletta. Yksi suosikkilevyistä on Mimmit duon Maailman Ympäri ja pojan selkeät suosikkibiisit ovat Panda ja Tukaani. Minuun taas Persikkapoika on tehnyt vaikutuksen ja eilen sain taas vahvistuksen siitä miksi niin on mahtanut käydä.

Persikkapoika, vahva kuin jättiläinen. Persikkapoika!

kummelikopplan

kummelikopplan

 

 

Kesäkoti rannalla

Aikamme Menlo Parkissa lähenee loppuaan. Olemme asuneet suomalaisen perheen kodissa heidän ollessa komennuksella Helsingissä ja perhe palaa kotiin 2,5 viikon kuluttua. Miehen hommat Stanfordissa jatkuvat kuitenkin vielä juhannukseen asti, mikä tarkoittaa että meidän oli etsittävä itsellemme vielä toinen koti määräajaksi. Tiedustelimme asuntoja pitkin kevättä facebookissa, postituslistoilla ja yliopiston osta&myy sivustolla. Ajatus muuttaa San Franciscoon houkutteli ja vaihtoehtoja etsittiin sieltä sekä ympäri laaksoa ja laajempaa Bay Areaa. Jossain vaiheessa keksimme että merenrannassa voisi olla kiva asua ja kun vastaan tuli paikallistasoon nähden järkevänhintainen loma-asunto, lähdimme heti katsomaan sitä.

Parin viikon mutkan kautta triomme asustaa siis Half Moon Bayssa. Rantaan on viitisen kymmentä metriä ja terassilta merinäköala. Kuvitelmissani istumme iltaisin (pojan mentyä kiltisti nukkumaan) lasi kylmää roséta kädessä auringonlaskua ja merta katselleen. Ja aamuisin heräämme aaltojen ääneen. Todellisuudessa aurinko taitaa ehtiä laskea ennen kuin talossa hiljenee…

kummelikopplan

kummelikopplan