Tag Archives: ravintolat

Päivä Helsingissä

Lomaviikkomme sai viime tiistaina jatkoa Helsingissä ja taas agendalla oli kolme asiaa. Ensin kaupungin parhaita falafeleita lounaaksi Ruusulankadun Fafasissa, josta matka jatkui kohti serkkujen Helsinki Cup pelejä. Joukkue taisi voittaa kaikki paitsi yhden matseistaan ja oli hauska nähdä miten poikien taidot ovat kehittyneet.

Viimeinen pysähdys oli Korjaamolla sijaitseva ratikkamuseo. Ilmainen sisäänpääsy ja ratikoissa saa leikkiä – huippukohde sateisena iltapäivänä!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Ravintolasuosituksia kaivataan kipeästi!

Meillä on tulevana viikkona luvassa ensimmäinen lapsivapaaviikonloppu laatuaan. Ajatus on mennä jonnekin kahdestaan syömään hyvin (edellisestä kerrasta on tainnut vierähtää yli vuosi) ja olen nyt törmännyt ongelmaan ettei mistään saa pöytää. Heti kun lapsivapaasta-ajasta sovittiin yritin tehdä pöytävarauksen Farangista – turhaan. Myös Patrona ja Sandron molemmat pisteet ovat täynnä. Sandroon sain jopa melkein varauksen mutta nettivaraus puhelimella tilttasi ennen viimeistä vahvistusta, great.

Joten nyt ystävät hyvät tarvitsemme nopeasti vinkkejä hyvistä rafloista keskustassa! Pihvimestavinkit voi suosiolla jättää väliin, sillä mehän menemme kala-äyriäis-vegelinjalla. Kiitos paljon etukäteen, toivottavasti pääsemme jonnekin kotisohvaa pitemmälle!

52 viikkoa: 37/52 Kaffella

Töiden aloittaminen on hidastanut kirjoittelutahtia tuntuvasti ja myös kuvien määrä on valitettavasti laskenut samaan tahtiin. Viikonloppuisin pitää siis muistaa taltioida mukavia hetkiä. Sellaisia riitti viime viikonvaihteessa kun pääsimme grillailemaan lankkukalaa ystäviemme luo ja lisäksi kahvittelemaan aurinkoisessa sunnuntaikelissä ihastuttavaan Café Regattaan.

kummelikopplan

kummelikopplan

Viimeksi mainitusta viime viikon yhteiskuvakin on. Kuten kuvasta selvästi käy ilmi ajamme junalla pojan kanssa. Tarkemmin sanottuna istumme ravintolavaunussa. Toivottavasti inkkarikesä jatkuu vielä pitkään, jotta viikonloppuisin voi puuhastella kaikkea kivaa!

52 viikkoa: 36/52 Kartanolla

Kiireinen ensimmäinen työviikkoni päättyi viikonlopun viettoon, jota kruunasi brunssi hyvien ystävien kanssa Café Bastvikissä. Bastvikin kartanon päärakennus on oletettavasti 1800-luvun alkupuoliskolta ja se on käynyt läpi perusteellisen entisöinnin 2000-luvulla. Kartanoaamiaista tarjotaan joku kuun ensimmäinen viikonloppu kahdessa kattauksessa. Ilman pöytävarausta on turha tulla yrittämään, mutta kakulle ja kahville voi piipahtaa iltapäivällä.

kummelikopplan

Brunssimenu painottuu lähiruokaan ja luomuun. Maisteltavaa riittää ja aterian kruunaa herkulliset jälkiruoat. Suklaakakkua (jota pieni mies söi kaksin käsin) on hyvä sulatella pihapiirissä, jossa riittää touhuttavaa. On lampaita, keppihevosvuokrausta ja pallopelejä. Sainpas napattua pojan myös yhteiskuvaan kun ratsastimme “karhupenkillä”. Tänne lähikulmien helmeen pitäisi muistaa tulla vähän useammin kuin kahden vuoden välein…

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

52 viikkoa: 33/52 Saaristopäivillä

Päätetään tämä viikko yhteiskuvalla Pentalan Saaristopäiviltä. Hetkellinen rankkasade kasteli meidät juuri kun rantauduimme laiturille, mutta Pavenin herkullinen kalakeitto lämmitti veneilijät.

Sateen väistyttyä oli aika Muumikonsertin. Silmät suurina hämmästelimme kun muumit ja Nipsu tanssahtelivat esille Bennyn laulun tahtiin. Poika oli aivan haltioissaan ja mami kovin liikuttunut lapsensa ilosta. Puolituntinen keikka oli juuri sopiva nuorelle yleisölle ja se huipentui tietysti halauksiin musiikin loputtua. Tack så mycket, ensi vuonna uudestaan!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

PS. Huomenna käynnistyy minun ja pojan viimeinen kotiviikko, josta aiomme ottaa kaiken irti!

52 viikkoa: 32/52 Keskiviikon ruokarekkailta

Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta kuinka paljon olemme nauttineet Bay Arean Off the Grid food truck tapahtumista, joissa kävimme lähes joka keskiviikko lähiasemallamme. Iloksemme nyt kesällä Helsinkikin on saanut oman ruokarekkatapahtumansa!

kummelikopplan

Street Food Carnival kerää vajaat kymmenen ruokarekkaa Kasarmintorille joka keskiviikko klo 16 alkaen. Yksi ainoa tapahtuma koko kaupungissa tarkoittaa luonnollisesti pitkiä jonoja, mutta jos saapuu ajoissa kuten me teimme selviää ilman turhaa odotusta. Me herkuttelimme veljeni ja kälyni seurassa helteisellä torilla ja Havaijin tuliaisena tuotu hackisack piti huolen siitä ettei touhu ihan laiskotteluksi mennyt. Lautaselle valikoitui Sandron kokin herkullinen falafel salaatti, Mauliton vegeburgeri, Fisut ja Ranet sekä Tortilla Housen vegeburrito (joka kyllä valitettavasti kaipaa reippaasti parannusta löysästä tortilla rullasta kunnon burritoksi). Aterian kruunasi viilentävä mustikkamaito!

OTG:stä voisi ottaa mallia tuomalla paikalle rekallisen taitettavia tuoleja sekä esiintyjän viihdyttämään ruokailijoita. Ja tapahtumia voisi tietty olla useampina iltoina ympäri Helsinkiä. Hintataso oli lounarin luokkaa ja kortti kävi ainakin niissä kolmessa rekassa joissa asioimme. En tiedä kuinka kauan SFC vielä jatkaa, mutta täällä on vierailtava uudestaan kun kesää vielä riittää. Tulevana keskiviikkona, anyone?

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Bay Arean paras pata

Pari Kalifornian juttua on vielä kertomatta, joten tartunpa niihin jotta pääsen jonain päivänä ajan tasalle meidän reissukertomusten ja -vinkkien kanssa. Jos matkustatte Kaliforniaan ja teette road tripin legendaarista Highway 1:stä pitkin, teidän on ehdottomasti pysähdyttävä idylliseen Pescaderon kylään. Sieltä löytyy yksi Bay Arean hehkutetuimmista helmistä Duarte’s Tavern, jonka erikoisuuksia ovat herkullinen artisokkakeitto, cioppino ja kuuluisa olallieberry piirakka.

kummelikopplan

Cioppino on amerikkalais-italialainen kalastajanpata, joka on peräisin San Franciscosta. Tarinan mukaan ruokalaji syntyi kun paikalliset kalastajat heittivät saaliinsa jämia pataan ja keittivät niitä tomaatin, valkoviinin ja mausteiden kanssa. Half Moon Bayn italialaistaustaisen vuokraisäntämme (joka harrastekalastaja hänkin) mukaan Duartesin pata on alueen paras ja sen kyllä uskomme. Kalaa ja erilaisia äyriäisiä oli valtavasti ja liemi oli taivaallisen makuista. Annos olisi helposti riittänyt kahdelle.

Jälkkärille ei todellakaan olisi ollut tilaa, mutta kuuluisaa piirakkaa oli pakko maistaa. Olallieberry on hybridimarja, jossa on kaksi kolmasosaa karhunvatukkaa ja yksi kolmannes vadelmaa. Maku oli miellyttävän kirpeä ja piirakkapala katosi lautaselta alta aikayksikön… Sulattelimme illallista vatsat pulleina vielä Farmer’s Marketilla joka sattui olemaan samana iltana. Batiikkivaatteisiin päästä varpaisiin sonnistautunut bändi säesti ja paikalliset maanviljelijät myivät herkkujaan. Kylän ulkopuolella olisi vielä ollut vuohifarmi, mutta tyydyimme vain vilkaisemaan kavereita autosta käsin kotimatkalla.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan