Tag Archives: sister-in-law

Ananasparty

Ananasparty -vitsi sai alkunsa lauantaina ja sai konkreettisesti jatkoa seuraavana päivänä kun veljeni vaimoineen tulivat ex tempore grillailemaan meille. Mukanaan he toivat mitäpä muutakaan kuin ananaksen. Takapihamme on osoittautunut varsin mainioksi hengailupaikaksi. Grilli kuumaksi, lankkukala tulille ja eikun seurustelemaan!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Päivä enon kanssa

Yh-viikon viimeisenä päivänä lähdimme viettämään päivää veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Uuvutimme veljeni käymällä leikkipuistossa hassuttelemassa, huutamalla kukkuu Sibelius monumentilla, pelaamalla frisbee golfia, tankkaamalla jätskikioskilla ja piipahtamalla Regatalla ennen paluuta leikkipuiston kautta kämpille. Kolmevuotias jaksoi hyvin vaikka eno väsyikin kaikkeen touhuamiseen. Päivän päätteeksi vielä vähän piilosta, Arne Alligator videoita ja leikkejä talon kaikkien ananasesineiden kanssa. Sitten jätimme veljeni nukkuman ansaitut iltapäikkärit Arne rallatusten soidessa hänen päässään.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Kesän päättäjäiset saaressa

Kesän, mutta ei suinkaan mökkikauden päättäjäisiä vietettiin viime viikonloppuna Kopplanilla. Pihalla leikittiin junaa ja grillattiin “ravintolavaunussa” saunan edustalla. Ajoittain kuumakin bikinikeli ja lämmin merivesi houkutteli porukan suppailemaan. Joogi-kälyni astui ensi kertaa laudalle ja nousi ensin päälläseisontaan ennen kuin lähti melomaan.

Kesäisen päivän päätti perinteiset rapujuhlat. Juhlakansa oli sattumalta värikoodannut asunsa ja siellä sitten istuimme verannalla sini-puna-valkoraidallisissa vaatteissa. Ensin suolaisia piirakoita alkupalaksi ja sitten puolisen sataa kotimaista rapua snapsilaulujen kyydittämänä. Ilta jatkui seuraavaan päivän puolelle yöllisillä suklaamaistiasilla ja hassuttelulla, josta veljeni vastasi tapansa mukaan.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

52 viikkoa: 32/52 Keskiviikon ruokarekkailta

Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta kuinka paljon olemme nauttineet Bay Arean Off the Grid food truck tapahtumista, joissa kävimme lähes joka keskiviikko lähiasemallamme. Iloksemme nyt kesällä Helsinkikin on saanut oman ruokarekkatapahtumansa!

kummelikopplan

Street Food Carnival kerää vajaat kymmenen ruokarekkaa Kasarmintorille joka keskiviikko klo 16 alkaen. Yksi ainoa tapahtuma koko kaupungissa tarkoittaa luonnollisesti pitkiä jonoja, mutta jos saapuu ajoissa kuten me teimme selviää ilman turhaa odotusta. Me herkuttelimme veljeni ja kälyni seurassa helteisellä torilla ja Havaijin tuliaisena tuotu hackisack piti huolen siitä ettei touhu ihan laiskotteluksi mennyt. Lautaselle valikoitui Sandron kokin herkullinen falafel salaatti, Mauliton vegeburgeri, Fisut ja Ranet sekä Tortilla Housen vegeburrito (joka kyllä valitettavasti kaipaa reippaasti parannusta löysästä tortilla rullasta kunnon burritoksi). Aterian kruunasi viilentävä mustikkamaito!

OTG:stä voisi ottaa mallia tuomalla paikalle rekallisen taitettavia tuoleja sekä esiintyjän viihdyttämään ruokailijoita. Ja tapahtumia voisi tietty olla useampina iltoina ympäri Helsinkiä. Hintataso oli lounarin luokkaa ja kortti kävi ainakin niissä kolmessa rekassa joissa asioimme. En tiedä kuinka kauan SFC vielä jatkaa, mutta täällä on vierailtava uudestaan kun kesää vielä riittää. Tulevana keskiviikkona, anyone?

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Minijoogi

Olemme saaneet seurata kälyni Thaimaan saarihyppelyä instagramissa ja facebokissa. Täydellisiä rantoja ja onnellisia matkaajia. Kälyni harrastaa paljon joogaa ja hänen upeita asanoita on kuvattu toinen toistaan kauneimmilla paikoilla. Kenties näistä inspiroituneena poika päätti eilen myös pitää joogaesityksen, joten täältä pesee takapihan asanoita minijoogin tyyliin. Tavoitteena oli  ilmeisesti päälläseisonta ilman käsiä! Ihanan notkeita nuo pikkuihmiset ovat, itseltä ei moinen onnistuisi varsinkaan pillifarkut jalassa…

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Joulu kuvina – erilainen aatto

Ensimmäistä kertaa sitten kesän, koko Kopplanin jengi kokoontui saman pöydän ääreen. Erilaista jouluaattoa vietettiin kotonamme vanhempieni, veljeni ja kälyni sekä enoni seurassa.

Mikä teki tästä erilaisen? Ruoka ainakin, kuusen puuttuminen, vähäiset koristeet ja sopimus olla antamatta lahjoja (tai ainakin pitää ne vähissä) aikuisten kesken. Olimme myös toivoneet pojalle mahdollisimman vähän lahjoja, sillä kaikki joutuisivat joka tapauksessa varastoon puoleksi vuodeksi.

SONY DSC

Muutama tonttu ripoteltiin ympäri keittiötä ja olohuonetta pari päivää ennen aattoa. Tämä ei minulle kuitenkaan riittänyt, vaan tuntia ennen vieraiden saapumista kokosin vielä tunnelmallisen asetelman eteiseen vanhoista perintötontuista.

SONY DSC

Monet vuodet on puhuttu, että joskus voisi poiketa perinteisestä joulupöydästä mutta tähän asti muutos oli jäänyt ideatasolle. Koska toivoimme helppoa mutta herkullista joulua, meidän erilainen joulumeny oli seuraavanlainen:

Puolukkaroska
(caipiroska puolukoista)

*

Minimätileipiä & cavaa

*

Valkosipuli-aura etanoita

*

Uunilohta & Västerbotten perunagratiini
Punajuuri-chèvresalaatti

*

Puolukkajäädyke raparperihillokkeen kera

*

Raakasuklaata & juustoja

 

SONY DSC 

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Kreno pääsi tapansa mukaan tontun rooliin ja pakettien (olihan niitä kuitenkin) jako alkoi ennen jälkkäriä. Illan hitti oli 5-pack pikkuautoja, joiden parissa pienin viihtyi kunnes oli iltakylvyn ja nukkumisen aika. Nukuttaminen onnistui odotuksia paremmin ja me muut vietimme vielä iltaa pari tuntia kunnes väsy alkoi painamaan ja vieraat lähtivät kotiin.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Viimein vapaata

Miehellä on syksyn mittaan ollut menossa useita tohtoriopintoja töiden lisäksi. Tämä on tarkoittanut, että hänellä on riittänyt lukemista ja kirjoittamista iltaisin ja viikonloppuisin. Viikko sitten viimeiset deadlinet viimein kuitattiin ja vapaa-aika sai uuden merkityksen. Sen oikean.

Tästä pitkästä itsenäisyysviikonlopusta saamme siis nauttia oikein kunnolla. Vaikka ohjelmaa riittää, tuntuu pitkästä aikaa lomalta! Takana ihana brunssi ystävien luona sekä illallinen ja kalusteasennusta vanhemmillani ja aamu-uinti. Edessä tuparit/pikkujoulut ja kälyni synttärit sekä huominen vierailu miehen isän luona.

Palailen kuvien kera kun kuvagallerian pelastusoperaatio valmistuu! Getting there…

20131207-131806.jpgAprès uinti korvapuusti! Nam!

Digiaikaanko siirtymässä?

Levykauppa todellakin teki meidän viime sunnuntaisesta kirpparipäivästä onnistuneen. Levylaatikoiden ympärillä kävi jatkuva kuhina, välillä jopa aiheuttaen pienen ruuhkan melko ahtailla käytävillä. Todella monet ihmettelivät miksi mieheni hankkiutuu eroon levykokoelmastaan. Jos levyt ovat olleet laatikoissa useita vuosia kellarissa ja musiikkia on kuunneltu i-laitteista vuodesta 2005, on varmasti korkea aika luopua niistä. Muistojahan jokainen levy herättää, mutta eihän niistä ole kenellekään iloa pahvilaatikossa. Uusiin koteihin siis!

 

IMG_5572

Muuten meillä oli hauska ja sosiaalinen päivä. Bändit olivat hyviä ja tunnelma leppoisa. Monet tutut kävivät moikkaamassa ja saimme hengailla kälyni ja veljeni sekä kaverimme kanssa joiden pöytä oli kiinni omassamme. Valitettavasti muut myytävät kuin levyt liikkuivat melko huonosti, joten kotiin kuljetettavaa jäi reilusti. Viimeinen kirpparikeikkamme ennen lähtöä Kaliforniaan onkin jo 2,5 viikon päästä kun kokeilemme ensimmäistä kertaa Jäähallin kirpputoria.

PS. Pahoittelen kuvien surkeaa laatua. Vaikka iphone on mainio laite musiikinkuuntelua varten, sisäkuviin  se ei vain taivu.

Isänpäivän brunssi

Eilen meidän pienessä perheessä vietettiin isänpäivää jo toista kertaa. Lahjaksi papi sai pojan kerhossa värittämän kuvan ja paljon haleja. Söimme keskenämme vain kevyen aamupalan, sillä aamupäivästä juhlimme perheen isiä brunssin merkeissä kotonamme. Pojan mofa ja pappa olivat paikalla, kuten myös momi, veljeni vaimoineen ja pojan setä.

Brunssitarjoilut olivat kuulemma todella hyviä. Isäni sai toivomaansa pekonia sekä mimosaa ja mieheni sai mustikkapannukakkua. Kaikkia neljää isää yhdistää rakkaus lakuihin, joten niitä oli tarjolla iso kulhollinen. Croissantit kuuluvat minusta ehdottomasti brunssiin, niin myös munakokkeli. Parmesaanikakku oli uusi tuttavauus, josta sain vinkin Dannin blogista. Maukas piirakan korvike, joka valmistuu todella helposti! Ensi kerralla laitan lisäksi pilkottuja oliiveja sekaan.

Kaikilla oli hauskaa ja poika esitteli temppujaan kuten aina vieraiden käydessä meillä. Yksi lautanen lensi lattialle ja poika kaatoi lasillisen appelsiinimehua ylleen, mutta mikään ei mennyt rikki. Lähtiessä isäni huikkasi ovella, että tulevat myös sitten vuoden kuluttua brunssille. Uusi traditio on näköjään syntynyt.