Tag Archives: ulkoilua

Leppoisasti rullaten

Eilinen sunnuntai oli varsinainen retkipäivä. Kohteinamme olivat lähiseudun rannat, ravintolat ja ulkoilureitti korkealla rantakallioilla. Suhailimme oikeastaan Highway 1:stä ensin pohjoiseen ja sitten vähän matkaa etelään. Aamun sumussa suuntasimme ensi maailmakuulun Mavericks surffispotin edustalle. Se houkuttelee talviaikaan maailman parhaimpia big wave surffailijoita aaltoihinsa. Sumusta huolimatta näimme mahtavia aaltoja ja paljon koiranulkoiluttajia.

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Retki jatkui Pillar Pointin sataman ja pienlentokonekentän ohi kohti Moss Beach Distilleryn brunssia. Ravintola toimi kieltolain aikana paikkana, jossa julkkikset ja poliitikot kävivät huvittelemassa. Yön pimeydessä kanadalaiset salakuljettivat rommia ja whiskyä rannalle, lasti nostettiin köysien avulla ylös kukkulalle, josta se jatkoi matkaa kohti San Franciscoa. Osa laatikoista päätyvät aina ravintolan kellariin. Paikka on myös kuulu kummituksestaan the Blue Lady.

Valitsimme brunssimenun johon kuului hedelmiä, leivonnaisia, valinnainen lämmin annos ja rajattomasti mimoosaa tai kuoharia. Otimme molemmat eggs benedictin, miehelle lohella ja minulle crab cake versio. Aivan sairaan hyvää! Apukuski hyödynsi bottomless juomatarjontaa ja kuski tyytyi vähän vähempään. Seurueen pienin jaksoi hyvin yli tunnin ravintolassa kun ensin sai piirtää ja sitten syödä omaa grillattua kalaa ja lopulta viedä äidin kaikki hedelmät. Kummitusta emme nähneet, ehkä ensi kerralla sitten!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Päikkäriajaksi suunniteltu Devil’s Slide ulkoilureitti ei ehkä tuntunut ihan parhaalta vaihtoehdolta heti skumppabrunssin jälkeen, mutta väärässä olin. Käytöstä poistettu Highway 1:n pätkä on nerokkaasti päivitetty vaelluskäyttöön. Tienosuus jota monesti jouduttiin sulkemaan eroosion takia, kulkee nykyään uuden tunnelin läpi ja vanha tie on nyt avattu yleisölle. Kaksi kaistaa, toinen pyörille ja toinen jalankulkijoille ja asfalttia koko matkan. Helpompaa “vaelluspolkua” tuskin on. Mäkiosuus sujui vaunujenkin kanssa hyvin kunhan ensin oli hikoillut skumppapöhnän elimistöstään. Aurinko lämmitti, jyrkänteen alapuolella aallot pauhasivat ja toisella puolella rinne jatkoi nousuaan. Aivan mahtavaa!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

Pikaisen välipalapaussin jälkeen lähdimme ajamaan kohti päivän viimeistä kohdetta. Ajoimme 45 kilometriä etelään Pescaderon kylään ja siellä löytyvään Pigeon Pointin majakalle. Perillä odotti yllättäen vakioksi muodostunut sumu, mutta tutkittavaa riitti silti. Majakka on yksi Yhdysvaltojen korkeimmista ja niemellä sen naapurissa toimii myös hostelli. Jos hakee erikoisia majapaikkoja, sinne kannatta hakeutua!

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

kummelikopplan

 

Remember rain?

Viime ja toissayönä täällä satoi ensimmäistä kertaa yli kuukauteen. Tai näin ainakin voi päätellä kosteudesta, märästä asfaltista ja pienistä lätäköistä. Luonto kiittää ja öinen sade ei haittaa ulkoleikkejä. Päinvastoin lätäköt antavat kivaa vaihtelua puistoilulle. Pohjoismaiset lapset taitavat olla ainoita joilla on jalassaan vedenkestävät housut, muut kieriskelevät vedessä verkkareissa.

Kevyt sade parina yönä ei vielä helpota kuivuutta josta täällä kärsitään. Vedenjakelun rajoittamisesta on paljon puhetta ja ruoan hinta nousee, kun paikallinen tuotanto kärsii. Toivotaan siis lisää sateita, mutta mieluiten yöaikaan.

kummelikopplan

Ankkalammikko

Vaunuilimme lämpimänä iltapäivänä lähipuistoomme Burgess Parkiin. Puisto on valtava kompleksi Little League pelikenttineen, skeittipuistoineen, altaineen, jumppasaleineen, tenniskenttineen ja leikkipuistoineen. Leikkipuisto oli valitettavasti suljettu korjaustöiden vuoksi, mutta onneksi puisto tarjosi paljon viihdykettä pojalle joka tapauksessa.

kummelikopplan

Oravia vilisee täällä joka puolella ja niitä oli hyvä edustus myös puistossa. Poika on jo jonkin aikaa ollut suuri oravafani ja olemmekin kertoneet, että niitä hän tule täällä näkemään paljon. Jo Nykin kentällä poika kurkki ikkunasta ja hoki ekko, ekko joten voitte kuvitella sitä riemua kun ensimmäinen ekko tuli vastaan takapihan aidalla.

kummelikopplan

kummelikopplan

Oravien lisäksi näimme puistossa sorsia, jotka paistattelivat päivää pienessä lammessa. Sorsat olivat todella kesyjä ja koonsa perusteella myös hyvin ruokittuja. Poika ei tyytynyt vain katsomaan sorsia vaunuissa vaan halusi jahdata niitä akkoor huutojen kera. Luulen että poika tulee nauttimaan olostaan täällä täysin rinnoin. Koti täynnä leluja ja lähipuistossa eläimiä, täydellistä!

 

Hnöö

Viime yönä talvimyrskyn riehuessa tänne eteläänkin oli viimein satanut vähän lunta. Lähdimme kiireellä ensin avoneuvolaan hakemaan influenssarokotuksia perheen miehille ja sitten ulkoilemaan. Poika, joka ei varmastikaan muista viime talvea tallustelli onnessaan lumessa ja hoki hnöö, hnöö. Toistaiseksi lunta ei maistettu!

Ulkoilimme lähes kaksi tuntia aurinkoisessa pakkassäässä ja kaikki puiston lapset olivat yhtä fiiliksissä lumesta. Toivottavasti se pysyisi maassa, ainakin foreca ennustaa iltapäiväksi lisää lunta!

20131202-133251.jpg

Jeeppisafarilla

Kävimme tänään aamupäivällä leikkimässä Kampissa Lastenlehdon puistossa aka Kolmiopuistossa. Poikaa kiinnosti eniten iso jeeppi, jota oli kiva ohjailla. Puisto oli monipuolinen, mutta nyt auto varasti shown. Leikkiseuranamme olivat tuleva vuokraemäntämme Kaliforniasta ja hänen nuorempi poikansa. Vajaan tunnin jaksoimme leikkiä kylmässä tuulessa, jonka jälkeen Mt Everestin lounas houkutteli. Palak paneeria, minun lempparia iso ja pieni annos.

20131128-135343.jpg

Lounasta ja seniorijumppaa Salossa

Toissa viikolla vietimme neljä päivää mummin luona Salon seudulla. Miehellä oli seminaari Turussa ja päätimme lähteä länteen koko jengi. Mies teki töitä ja kävi Turussa, me pyörimme Salossa mummin kanssa. Katsastimme taas Radiokirppiksen, mistä keväällä tuli tehtyä huippulöytöjä. Tällä kertaa kiikutimme kassalle ainoastaan Marimekon tasaraitapaidan pojalle. Marimekkoa tuolla tuntuu olevan todella hyvin tarjolla, sekä lapsille että aikuisille.

Lounastimme ihanassa Toinen Keksi kahvilassa. Salaatit olivat todella freesejä ja pinaattikeitto maukasta. Jälkkäriksi nautitut marjahyveet ja kahvit kruunasivat aterian. Kerrankin pääsi jälkkäriin ja kahviin asti, ilman että olisi menossa jo huutoshow. Kahvilassa oli nimittäin monipuolinen leikkinurkkaus, johon näki pöydästämme. Iso kiitos siitä! Jos tienne vie Saloon, täällä on ehdottomasti käytävä. Toisen päivän lounas syötiin kasvis- ja kalaravintola Krassissa.  Aivan ihanaa, laadukasta ja maukasta kotiruokaa. Salatteja, keittoa, lämpimiä ruokia ja tuoreita sämpylöitä. Lounasbuffet jälkkärillä lounarin hinnalla. Tämäkin on must paikka Salon visiitillä!

IMG_5503

IMG_5504

Yritin etsiä leikkipuistoa pojalle, mutta ne loistivat oudosti poissaolollaan. Ilmeisesti puistoilu ja asukaspuistotoiminta ei ole yhtä suuressa suosiossa Salon seudulla. Kysyinkin kahvilassa olleelta lapsiperheeltä asiaa, mutta hekin joutuivat miettimään pitkään missä puistoja löytyisi… Ajomatkalla bongasimme kuitenkin yhden puiston senioiritalon läheltä  ja vaunuilimme sinne yhtenä iltapäivänä. Kun pääsimme perille tajusimme, että kyseessä oli ikäihmisten ulkoilusali, mutta sehän ei pojan menoa haitannut. Toimii näköjään vauvasta vaariin!

IMG_5519

Iltaisin saunoimme ja minä ehdin nukkua jopa yhdet päikkärit! Mummille kiitos, tulemme mielellämme uudestaan!

Saloon lähtijöiden kannatta muuten lukea Nooran lähimatkailuvinkki Salosta!

Kaksin puistossa

Pojan tyttöystävä oli koko viime viikon maalla. Tämä tarkoitti, että ulkoilimme kaksin melko usein. Ikävä oli kova ja tytön perään kysyttiin monesti, varsinkin puistossa. Äidilläkin oli ikävä puistokaveriaan ja käytti höpöttelyltä vapautuvan ajan aamuisen kuuran kuvaamiseen sekä puhelimen kameran kanssa kikkailuun.

Onneksi kaverimme ovat taas kotosalla. Olisitte nähneet pienten liikuttavan jälleennäkemisen haleineen ja pusuineen. Nuorta rakkautta ❤

photo_2

photo_5