“Siinä on minun kuvani”

Pikaisesta vuosikatsastuksesta unohtui yksi juttu, jolta kukaan tuskin on voinut välttyä. Poika nimittäin korkkasi uransa mainosmallina ja aika isossa kamppiksessa onkin mukana! Kuvauksissa oli tosi hauskaa, malli nautti tilanteesta ja sai paljon kehuja.

Kamppistarjousta olemme itsekin hyödyntäneet useasti ja samalla pikku tähti on päässyt bongailemaan kuviaan ympäri tavarataloa.

/home/wpcom/public_html/wp-content/blogs.dir/e9f/51258005/files/2015/01/img_7972.png

Operaatio uusi koti – tästä se lähtee!

Ostimme tosiaan uuden kodin itsellemme aiemmin syksyllä ja aatonaattona saimme vihdoin avaimet. Pojan ollessa mummin luona pari päivää olemme päässeet vauhtiin uudessa kodissa. Ensimmäisenä mies taisi asentaa wifin ja sitten valkoiset kiuaskivet – tärkeimmät ensin!

Tänään päivä on kulunut tapetoidessa uutta makkaria. Seinälle nousi vuosia ihailemani Cole & Son:in Woods tapetti. Onhan se aika nähty sisustuslehtien sivuilla, mutta minkäs teet kun 50-luvun tapetti puhuttelee niin kovin. Kahdelle pilkunviilaajalle kuviotapetin asentaminen ei ehkä ole terapeuttisinta hommaa, mutta lopputulos on kyllä vaivan arvoinen. Nyt matka jatkuu maaliostoksille!

/home/wpcom/public_html/wp-content/blogs.dir/e9f/51258005/files/2015/01/img_0245.png

Lisää #uusikoti inspistä voi kurkata Pinterestistä

Se pakollinen katsaus

Vuosi ompi vaihtunut ja vietän parhaillaan pientä minilomaa töistä. Loppuvuosi meni niin perheen nuorimman sairastelun kuin työkiireiden parissa ettei blogille riittänyt energiaa. Kaiken kukkuraksi kamera hajosi ja oli huollossa useita viikkoja. Nyt kamera saatiin takaisin ja pojan korvat saivat putket välipäivinä. Toiveena siis terveempi vuoden aloitus. Varsinaista vuosikertomusta en ala kokoamaan, mutta vähän highlightejä voisin kuitenkin  luetella. Vuonna 2014:

Asuimme 7 kuukautta Yhdysvalloissa.
Näistä n. 4,5 Menlo Parkissa Piilaaksossa.
1,5 Half Moon Bayssa Pohjois-Kalifornian rannikolla.
Vajaa kuukausi Havaijilla, pääosin Mauilla.
Ja pari viikkoa Coloradossa.
Poika täytti kaksi.
Minä tulin raskaaksi.
Palasimme Suomeen.
Poika aloitti päiväkotiuransa.
Palasin töihin.
Juoksimme asuntonäytöissä.
Ja ostimme uuden kodin.
Sairastelimme vuorotellen, poika enemmän tai vähemmän jatkuvasti.
Vietimme joulua.
Minä täytin vuosia.
Siirryimme polttisautosta sähköautoon.
Juhlimme uutta vuotta.

kummelikopplan

Vuoden mieleenpainuvin, Maui 7/2014

Tämä vuosi tuskin pitää sisällään yhtä paljon reissaamista kuin edellinen, mutta tapahtumarikas se varmasti tulee olemaan. Työpäiviä minulla on jäljellä kolmisen kymmentä ja ennen mammalomaa mahtuu vielä muuttomme ja viikon talviloma…

 

Joulukoristelua

Marraskuista pimeyttä piristämään on kotiimme alettu ripotella vähän joulukoristeita. Tänä vuonna poika on ihan eri lailla innostunut joulusta, jouluvaloista, kalenterista ja kuusesta. Dagiksen pikkujouluja vietettiin torstaina ja sinne hän puki innolla tonttulakkinsa ja jo useamman sukupolven kiertäneen punaisen tonttuessun. Viikko sitten koristelimme ja kasasimme piparkakkutalon ja eilen hurautimmme IKEAan hakemaan vähän piparkakkumuotteja, glögiä ja pienen ruukkukuusen. Eiköhän sitä ala pääsemään tunnelmaan pikku hiljaa…

IMG_7780.JPG

IMG_7777.JPG

Talvi tuli

…ainakin pariksi päiväksi. Lumentulo alkoi perjantaipäivällä ja kotimatkani kesti reilut tuplat normaliin verrattuna. Pitikö juuri sinä päivänä olla Vantaalla ja kotimatka riippuvainen paikallaan seisovista kehäteistä? Onneksi kassin pohjalla oli banaanilastuja, joten nälkä ei päässyt matkalla yllättämään kun seikkailin pikkuteitä edetäkseni jotenkin länttä kohti. Fiilistä kohensi perjantai-illan retroradio, joka soi NRJ:llä. Ai että noi ysäribiisit ovat olleet niin huippuja!

Talvisen viikonlopun top 3 on ollut:

Parvekkeen alla löytyvä pieni pulkkamäki
Luminen leikkipuisto
Piparkakkutalon koristelu

Ja hei, lunta ei maisteltu enää tänään joten ehkä pelottelu koirankakalla tehosi…

IMG_7766.JPG

IMG_7757.JPG

IMG_7772.JPG

Kevätsuunnitelmia

When spring comes 3 turns into 4…

IMG_2067-0.JPG
Eiköhän tätä ole salattu tarpeeksi kauan… Perheemme nuppiluku odottaa siis lisäystä keväämmällä. Tuleva isoveli ei malttaisi odottaa ja tulokkaalle hän on jo valinnut nimeksi Tuttu. Voi olla, että meillä vanhemmilla on vähän muita ideoita sen suhteen.